Tyttö ei saa unta vuoteessaan, kello näyttää 01:57, aika tuntuu menevän niin hitaasti, minuutit tuntuu tunnilta ja sekunnit minuutilta, unta ei vaan tule. Vatsassa miljoonia perhosia ja ajatuskin tulevasta aiheuttaa kylmiä väreitä koko kehossa.
Vihdoin. Laukku pakattu, kamera ladattu, passi ja vähän rytyssä ollut sääntöpaperilaukussa.
kaikki mukana.
Väsynyt, mutta jännittävä tunnelma. Uusia kasvoja, uusia ihmisiä, muutama tutun näköinen ihminen, jonka kuvat olen nähnyt MyEfässä. Jännittää, vatsassa lentelee tuhansia perhosia. Viimeiset Whatsapp -viestit kännykästä kavereille "nähdään 3 viikon päästä".
Hiljainen ja ujo tyttö istuu koneessa, joku toinen vähän samanlainen tyttö vieressä, kumpikaan ei sano mitään. Koneen pyörät rullaavat kohti kiitorataa, vauhti kiihtyy ja kiihtyy, kunnes ollaankin jo ilmassa ja nään kotikaupunkini rakennukset tulitikkurasian kokoisena. Tästä se alkaa.
Bye Suomi, Hello Malta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi rohkeasti jos on vain jotain kysyttävää !:)